Sivut

torstai 26. joulukuuta 2013

Eikä aamunkoittoon meistä, vielä ole valmis kukaan

Luurankokaupassa

Ei tuossa puodissa
myydä kukkakimppuja
vain luurankoja
suurella alennuksella

Hei, katso hyllyjä
noita notkuvia
ja valitse pää paljas
rumimmin virnuileva

On kalloja kutistettuja
katkenneita sääriluita
kuihtunut solisluu
ja lonkka
sekä takuusopimus
Se keskimäärin
on 80 vuotta

Luut erinomaiset
ne kaappeihisi haikailevat
ja paketti lähtee hinnalla
häpeällisen alhaisella 

Toteemipaalu

Taasko tapat itseäsi
joko kymmenettä kertaa nirhaat
voikukille irvailet
sadepisaroille naurat

Veresi sakeus
sokeus se huvittaa
tuulen leikit
latvasi oksien

Tämä puu
se nopeasti lahoaa
mutta kauniita kukkia
sen oksista versoaa

Siis kaadeta ei
jalkoja tänään
verisateessa paistatella
mutta sadetanssia
sitä voi aina tanssia

Yksinäisyysnuotteja

Korpien kuiskeessa
pilliini puhallan
kuin vastausta odottaen
kaikuun vain tuudittauten

Ikuisuudessa ei tarpeeksi ole
tähtiä tälle sydämelle
kuoppaiselle rakkineelle
mädättymään jätetylle

Kutsuuni et vastaa
tänäänkään kuule huutoani
ja pillini ruosteinen
jo riitasointuja suoltaa

Ilotulitteita

Avaruudessa en tunne sanoja
sormiani meteorisade hivelee
ja kun käsiisi tartun
räjähtävät galaksit itsekseen

Älä koske minuun
Älä tällä kertaa
sillä en kykene enää katsomaan
tummansinisiä haaveita
niitä kadonneita rakkauksia
joita joskus elättelin
ja aikaan unohdin

 Valheita, korulauseita

Kysyit, miksi vihaan sitä kuvaa
jossa hymyillemme jouluaattona
miksi vihaan sitä tunnelmaa
kun minut ikuistetaan

Jos en ole kauniina näissä sanoissa
kuvissani kuningattarena
seivästän itseni kuolemalla
ja kyyneleeni kovettuvat kiveksi

Minä niin vihaan aurinkoa
sen menettämistä peläten
ja itsekseni mietin
kuinka monta minuuttia
jaksan nousuja ja laskuja
peläten uusintoja

 Joku joka en ole

Vilkuttavat ihmiskanit
hymyilevät parodisesti
omalle hiekkalaatikolleen
jossa leikin traktoreilla
poikien leluilla

Radiosta kuuluu musiikkia
Kulta, en ole enkeli
Olen vain katkera
katkera rakastamaan sinua

Ja kun istun yksin nahkasohvalla
voin paeta unelmia
verissä asuvia paholaisia
ja olen erilainen huomenna
se joku
joksi loitsit minut lauluilla

Itsensä rakastaminen

Jos et tappaisi itseäsi tänään
sukkahoususi jalkaasi pukisit
keittäisit teetä
ja hymyilisit

Jos peiliin katsoisit
epäonnistujaa et näkisi
nauraisit vähän
unohtaisit olemassaolosi

Ei ne jäljet kuolemaa tee
ei miekka kuoliniskua
ja jos unohdat lääkkeesi huomenna
ei se tee sinusta hullua

Haluan keinua kovempaa

Haluan pois niiden luota
niiden äänien
jotka mieleni sisällä
karkuun juoksevat

Ja se on ok minulle, on ok
etten osaa puhua
normaalilla kovuudella
vain huutaa ja kuiskata
ja joskus vähän laulella

Hyräillä kauniista maasta
pään sisällä siinneestä
jonka tuhkaiset terälehdet
ovat järkeilyyn sortuneet



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti