Sivut

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Juurien nälkä

Syön itseäni

Halatessani raapivat
ihoasi kynteni
tatuointeja sieluusi
kaiverran koukulla

Valuu tuhkaa suustani
savuaa selkäni
kaikenko haluan
vai en sittenkään mitään

Peilini tummanpuoleinen

Kun pato aukeaa
he muuttuvat
kitukasvuisiksi kasvavat
vääristynyt naama nauraa

Tumman värin saavat
silmät kerran niin rakkaat
käsiini kun jaetaan
mustiksi peileiksi muuttuvat

Pohjaton

Juureni, juureni, missä te kasvatte?
Niin kauan kadoksissa olleet olette
Porautumaan ette päässeet kallioperään
koskaan, saavuttamaan pysyvää
ja nyt jossain alastomina juoksette

Oksilla voin taivaita kurkottaa
mutta ilman teitä
rakennelma kaatuu mahdottomuudessaan
Älkää siis versojani karkuun kiitäkö
älkää enää kosketustani kavahtako

Hel

Kumpi meistä
päätyy häntäänsä pureskelemaan
Kuka meistä
on haurain pinnastaan
piikikkäin, nälkäisin

Ei koskaan ole pohjaton täysi
eikä Helissä huominen
tuo täyttymystä halulle
ei muodossa kyyhkysten tai joutsenten
ei loppua näy nälälle


keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Hullujen pelit

Jälkitauti

Eivät arvet ole pahoja
muttei verenmyrkytys ole mukava
punainen jana kädestä sydämeen
hulluuteen ajava

Eikä nuolemalla
poisteta myrkkyjä ihon alta
Ei oireita
lievitetä listaamalla

Kuoleman enteitä

Ei kukaan meistä
arkkuun jouda nopeasti
hiipien asuttavat madot
mielen tyhjät kammiot
ja kun nakertaa alkavat
sen aivosi kyllä kuulevat

Tuoteseloste

Joko sait oman annoksesi
evoluutiota ja luonnonvalintaa
lusikallisessa aivokemiaa
hiljaista eliminointitapaa

Suu auki, sano aa
tällä parannetaan ihmiskuntaa
kun tikittämään mielesi laitetaan
juuri oikealla tapaa
ja jollei nukkea parsituksi saa
sen sivuoireet kyllä korjaa

Umpikujaleikki

Luenko tarinani
kehoni kuivaneista suonista
Vannonko valani
latelen rypistyneestä paperista

Totuus ei pidä mielestäni
vai mieleni totuudesta
kierelee ja kaartelee
se luhistuneilla hermoradoillansa

Eikä sitä sanaa ehkä olekaan
kuin prinsessasaduissa
joista apinoin elämäni

mustavalkoisena