Paradoksi
Pahimmat päivät
ovat siirtolohkareita sydämessä
Onnellisuuden häivät
ne jo katoavat saatanallisessa meressä
jossa uin sinun takiasi
vaiko itseni?
Rikkoisinko lakiasi
ja vai kahlitsisinko vapauteni
jonka korjaat kiirehtien
kanssa sättivien sanojen
Liikakieliä
Sekavia sanoja yhdessäolosta
Tunteita, vaan ei aitoja lupauksia
Minä hapuilen aavistusta pelosta
tavoittamatta tunteita todellisia
Tyhjyys kaikuu sisällä pään
toisinaan sydän puraisee
sen orjaksi minä jään
ja naurukuoro huokaisee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti