Sivut

torstai 26. toukokuuta 2016

Jumissa



Sydänveri
Sinä avasit reitesi vanhalla partaterällä
mutta minä näin sinun veresi
sen todellisen värin
jo silmiesi särkyneestä peilistä

Sinä suutelet terääsi
ja kastelet sen kyynelillä
koska veresi on halpaa
ja reitesi paljaat

Sinä myyt itsesi turvallisuuden tunteesta
ja oikeutat kipusi
pukemalla sen ruumiiseen

Aurinko ja hulluus
Minä olen menettänyt kykyni puhua
mutta ehkei minun tarvitse sanoa sanaakaan
sillä jo laulujen nimet kertovat liikaa

Olen listannut tällä viikolla kaikki mahdolliset kliseet
omista askeleistani ne pahimmat
hukkunut omiin kämmeniini
kun kaiken tämän voi lukea kasvoiltani


Uniluonnos
Sinun päiväkirjasi sivuilla
en ole vielä se kalpea kuiskaus
joka kenties huomenna olen
kadonnut katukuvastasi
vain palaneen käry jäänyt jäljelle

Tai ehkä en koskaan ollutkaan siellä
ehkä se oli joku aivan minun näköiseni
kangastus, jonka puhalsin suudelmaan
tai lyijykynällä kirjoitettu runo
joka ajan saatossa haalistuu

Ylimitoitettu
Unohda unohda unohda
Mutta minä en halua
en halua painaa villaisella jotain sellaista
mikä sai harmauden kaikkoamaan iholtani
karisti kuolleen kalkkeutuman
vaikka oletkin vain silmänräpäys
kaikessa loputtomassa ajassani


Valovuosien päässä
Toisinaan herään yhä tukahtuneeseen huutooni
siihen todellisuuteen, missä minä elän ilman sinua
ja olen unohtanut kaikki ne pienet asiat
jotka kerran rakentuivat sinuksi

Minun kultaiset peltoni elävät vain mielessäni
kuvissa ne ovat niin mustavalkoisia
että minua hirvittää, pelottaa liikaa

Luulen, että se kaikki tapahtui jollekin toiselle
jollekin joka tatuoi nimesi ihoonsa
opetti lapsesi soittamaan pianoa
eikä kadonnut olemattomuuteen aikakoneella



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti