Sivut

tiistai 19. maaliskuuta 2024

Saatto

Muutama teksti vuosien takaa. 

Kielo

Pinnaltani versoaa kieloja,
pisaroita myrkkyä huulilla. 
Aaveiden kynnet piirtävät
kuoleman merkkejä ihoon.

Kuin en tietäisi, kuinka vaivihkaa
yö synnyttää virvatulia,
ja ennen kuin huomaankaan,
kierryt minuun hiljaa.

Pakolainen

Käyt avarilla niityillä,
tallaat itkevät kukat,
hohdat unennäkijän lailla.

Mielesi on täynnä kummaa utua,
se peittää alleen johtolangat.
Pakenet rotkoista nousevia olentoja,
ne hapuilevat jotain, mitä et halua antaa.

Ehkä näit liian paljon,
että uskaltaisit taaksesi katsoa.
Kuinka mustuneet silmäsi
löytäisivät enää valkeaan?

Rovio

Huku punaiseen aamunkoittoon,
nouse sen raivoisista aalloista,
anna itsesi aurinkomyrskylle
ja loista sen kanssa kilpaa.

Kun pyhä vimma korventaa
ja synnytät jotain kirkuvaa, raivoisaa,
anna tulen laulaa henkeen,
ja lihaan, joka punaisena hakkaa.

Anna liekkien kuoria vartesi,
ja luvattu maa kasvaa tuhkastasi,
mutta nuole haavasi,
veresi on ainut, jota kannat mukanasi.

Älä anna sen valua hukkaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti