Se on nimeni
Pienet virtesi kauneudesta
kastoin helvetin ikivirtoihin
ja tulisilla sormilla
hain sinua
jokaisella solulla
vaikka se olisi minulle kuolemaksi
sillä huolimatta siitä
että tunteeni ovat tahraisia
ne epäilemättä koskettavat
ja tiedän - olen hullu
jos annan sinun viedä
Hautajaisissa
Sinä puet minua ruumispussiin
vastahan minä sain kasteen!
Enkä ole aivan vielä kuollut
HALUAN ELÄÄ
Etkä voi viedä minusta pois näitä tunteita
sillä minähän en asu täällä
sinun vierelläsi
ja taidamme molemmat tietää sen
mutta kuinka heittäisin tämän sormuksen pois
kun se on juuttunut sormeeni
joka mätänee
Kuinka?
Jääkeijukaiset repivät sydäntäni
purevat vampyyrinhampaillaan
ja pelkään
etteivät ne jätä minulle edes sitä pientä palasta
joka määritti järkeni
Minun pitäisi vaihtaa elämää
jättää nämä traumatisoivat muistoni
tuonne
pöytälaatikkooni pölyyntymään
muun roskapostin sekaan
Intressini ovat muualla
Äiti rakas
kuinka sanoisin sinulle
ettei tämä muutos ole masennusta
Minun persoonani on nyt erilainen
enkä ole enää burberrytyttö
Ei, hiusten värjääminen ei auta
Vaaleanakaan en enää olisi pikkuinen Ruusunen
Lapsuusaika - se oli kaunista mutta haurasta
kadonnut ajan tuuliin
niin kuin se ihminen
joka haaveili prinsseistä valkeilla ratsuilla
ja kasvatti voikukkia kukkapenkissä
Pienet viikatemiehet
Toisinaan kun mielialani ovat huipussaan
olen kuin punainen aurinko
joka valollaan inspiroi
ja hieman ärsyttää
Hetken jopa uskon teihin
tyhjiin kuoriin
typeryksiin marengilla kuorrutettuna
suutelen jokaista olentoa
ja halaan omaa hyväuskoisuuttani
mutta kun aamu sarastaa
herään aina uudelleen
ja sisintäni vaivaa tyhjyys
vasten kylkiluitani
kuunnellen yhä takovaa sydäntäni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti