Raottaessani ovea

Mutta nekin ovat vasta oireita

Karmeat kuiskeet

kaikuvat mielessäni

kun oma hautakammioni

muuttui yllättävän ahtaaksi

enkä tiedä mitä sieluni kanssa tekisin

kun se saa minut kerran toisensa jälkeen

antamaan ylen

jälleen lisää höyheniä

Tajunnan rajamailla

Tyhjät lääkärinkasvot

hymyilevät kuin typerät pillerit

Pinnallisia sanoja stressistä

Unilääkkeitä

Mutta entä jos en usko lääketieteeseen

kun kyseessä on oma sieluni

Toinen maailmani

 

Räjähtääkö kehoni

sisäisen paineen ahdistamana

vai seuraako tätä kipua

jokin uusi valaistuminen

sillä ajatusmaailmani

on jälleen viime aikoina päässyt oikeuksiinsa

mutta syyttävät kivikasvot

puukottavat minua silmään

ja mietin

milloin en enää ymmärrä niitä 

Fobioita

Mieleni kammiot kummastuttavat minua

kun tutkin niitä varovaisin askelin

ja sydäntäni kiertää käärme

Milloin se puraisee?

Vai puriko jo?

Kuristaa

ja mietin

miten päästin itseni tähän tilaan