Sivut

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Näkijän taakka


Peilin päässä

Nämä tiet olen haravoinut
jalkapohjiini tallentanut
kivikot ratkenneina
saumani valkokultaiset

Itsessäni olen
kuin sisareni olematon
ja jälleen minä kurja
lämmitän kaipuuni vuodetta


Syyskuu

Sielun jano
vaikeasti tulkittavissa
itsemurhakirjeissä
salaisissa rakkaudentunnustuksissa
toivottomia kumpikin

Raukeus
- menneen avainsana
ja taivaan pellot
tänään viheriöivät
osaamatta niittää itseään
verifobiassa


Kastamaton

Pahoinvoinnissa
piileskelee totuuksia
unissa toiveharhoja
Jos olemme kauniita
runokielellä
todellisuus rumentaa
ja maailmani salaisuuksien kautta
ruumiini on rakkauteni vankila


Melankoliarakkaus

Kristallipallosi on turha
kun näet vain käsittämättömiä
Kipunaurut – vierasta sinulle
tottumattomalle

Siis kuule laulettua lauluani
henkien itkemistä nuoteistani
kuiskivaa näkökulmaa

Et taida tuntea
korventavia vesiputouksia ihollani
vaikka kasvoni lepäävät käsissäsi
sinä tuhansine pokaaleinesi
et käsitä koskaan
ikuisuustuskaa


Sanakirja sieluuni

Maalaammehan todellisuudesta luovan
itsestämme toiveikkaita fantasioita
Kiljukaamme korulauseet katomaan
turhuus moinen kuolemaan 

Minun sanani ovat riisutuimmat
jos osaat niitä lukea
ehdottomuutta puhtaimmillaan
valkoinen paperi
mutta tiedäthän
päivän kestää sellainen
jolle ikuisuutta vannoo


Tikattuina toisiinsa

Sinäkö karkaat minulta?
Painajaisissasi kultaseni
niissä ymmärrät kieltäni
ja säikähdyksissäsi pakenet
omaa rujouttasi

Tänään
ompelen silmäsi kiinni itseltäni
mutta ota kuitenkin todellisuuteni
kuivaa sillä verivuotosi

Äläkä rakas
taistele vastaan kipuja
turhuudelle voimiasi tarjoa
tiedät ristipistot välillämme
-       olet minun
mutta vain selkounissasi


Tristanille

Saat kaikki kolme pyhääni
sillä tornistani näen vain sinut
surmakatseeni
kaikkien näiden aikojen läpi
kielletty kosketuksesi
näki tulevaisuuden sinussa

Lemmenpikareilla
toisiamme palvomme
ja haukkarakkautesi
vain minun valojani
kuiskii korviini

Pahojen vastaiskussa
emme tunne miekaniskuja
sillä tuleva yömme
vain täyttää kaipuumme
vain höyheniä sivaltaa viholliselle
ja minä laulan laulusi
vielä kerran
ennen ikuisuuden sumurantoja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti