Olemattoman ideologian pelejä

”Heitä mulle otsikko”

Että voin täyttää sivusi

tyhjillä sanoilla

näillä tällaisilla

joita en osaa lausua

Taidan vain heitellä

mustetahroja

ympäri paperia

Etköhän sinä niillekin

kaiva jonkin merkityksen

Enkä ymmärrä.

              

Kaavapelejä ruudulla

Kuolemanpelko

en halua syntyä uudestaan

kun minua saksitaan

virtuaaliparanoiasta

Olen vain

kirjoitusvirheitä
ja

näytölle sulaneita jääveistoksia

pelkkiä vesilammikoita

joita selaajat tallovat huomaamattaan

sinä mukaan lukien

sotket näppäimistöäni

ja tämä roiskunut vesi

se katoaa paikalta

haihtuu olemattomaksi

jos celsiusta kuumottaa

ja tietokoneeni kaatuu

Lankeamaton enkeli

En taida pyytää enää selityksiä

Joo joo

En en

sillä sinussa on miljoonia peilejä

jotka heijastavat minulle totuusvalheita

enkä saa selkoa

kumpaan puoleen luottaisin

kun toiset

osaavat kääntää Saatanan Jumalaksi

minun mielessäni

Epäedullinen alennustila

Rytkyjä

Kiina-ilmiö rakastaa

Annetaan alennusta

näistä verisormista

Ne varastivat meiltä vaatteet

ja niiden aatteet

Viisauden anatomia

Sinussa

mietin valheita

toisissa totuuksia

filosofisia seikkailuja

Ismejä satelee

en osaa takertua

kuin ihmisiin

mutten halua

ja se kuka itselleen

valehtelee parhaiten

on toisen silmissä

nerouden multihuipentuma