Tätä tietä
Sinun
silmäsi
ovat
samaa väriä kuin eräät menneisyydessäni
mutta
minun täytyy muistaa
katse
on eri
Sinä
et ole tyhjä kuin hän
vaikuttimesi
ovat toisenlaisia
ja
tänään kun katson taakseni
näen
vain hiiltyneitä siltoja
Kun kyyneleistä tuli
kauniita
Taas
uusi deja vu
kun
narsissit pöydällä
muistuttavat
menneestä
minusta
Sinusta
haaveilevasta salaisuudesta
eri
kasvojen kätköissä
ja
sulat auringonlaskut
nousevat
mieleeni
kun
kätesi kietoutuvat ympärilleni
Minä
huokaan
odotus
on kulunut loppuun
Heikkousvihoja
Joutseneni
itkevät heikkouttaan
luovat
katseita vedenpintaan
eivätkä
tunnista kuvajaistaan
vaan
raakkuvat hirviöäänillään
ja
me olemme kuolleita
minun
mielessäni
sillä
minä olen julma
vain
rakastaakseni
Vapaamatkustaja
Kyllästyminen
ei ole kaunista
kun
adrenaliinini karkaa
Tyhjyys
korvaa
kadonneet
sanat
ja
inspiraatiokin kuihtuu
Ristiriidat
tanssivat
kun
lauseet eivät ota järjestyäkseen
ja
tavarat lentävät ympärilläni
törmäten
seiniin
Manaan
esiin muutaman sanasen
Luonteenpiirteeni
palasen
ja
romantisointi
se
on alitajuntaista
Karkumatkalla
Liimattuna
lattiaan
timanttijalat
Väliäkö?
Varastan
lattian mukaan
varastan
koko maailman
Hypin
kahdella jalalla
Jaloitta
sillä
mieleni on liikuttava
mihin
vaan
Aamuivaa
Radio
laulaa
”Milla
hei sun täytyy muuttuu”
leikkaan
siltä äänihuulet
Keitän
maidot kahvilla
laitan
liikaa sokeria
ja
kaikki kaatuu syliini
Leipää
leikatessa
käteni
aukeaa
ja
harjatessani hampaitani
huomaan
peseväni suuni saippualla
Eikä
ole yllätys
että
vedin jalkaani
eriparisukat
Vielä
katson ulos aurinkoon
ja
vihdoin kurkistaa pieni hymy
varovasti
hapuilee
mutta
kun astun ovesta
liukastun
Yöllä
satoi lunta
ja
jää rakasteli maata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti