Kirvelevää heroiinia

Addiktio

Avasit vanhat arvet
revit ruvet rikki
kasvatit piruilleni sarvet
olet kuin voimakkain arsenikki

Päivieni valo

Jokaisen maailmassa on aurinko
välillä autuus
välillä ahdinko
Päivisin se lämmittää
lumet sulattaa
Öisin väistyy
ja viima puhaltaa

Milloin nousee aurinkovanhukseni?
Rampa ja sokea
silti ainut valonsäteeni

Aamutaivaat

Sadepisaroita lasipinnalla
balettiaskelia aamukasteisella nurmikolla
Turkoosit taivaat odottavat ottajaansa
Kaikki on mahdollista
Huomisen kipuja on turha kärsiä
anna sen odottaa

Tänään olet vapaa valitsemaan

Kivuista suurin

Itseinho
Viha
Suru
Pelko
Turtumus
Ahdistus
Haikeus
Syyllisyys

Ne kestäisin
läpi usvan ja noen tieni raivaisin
Nuo tunteet vain suolakiteitä haavassa
Ilman sitä ei kipua sielussa
Kiteet kivuttomia iholla
pelkkiä likatahroja

Mutta rakkaus on veitsi joka viilsi haavat
Täytäntöön pani kivun kaavat