Hengen kuolema

Saastakosket

Viikon huvin maksuna

tuhansien aikajatkumoiden piina

Sairaina poraavat

kädettömät lapset

muistini onkaloita

Vuotakaa turhuuteni

jätekaivoon paetkaa

parempi siellä on elää

kun räjähdysalttiin mieleni sopukoissa

pakolaisena pyhättökaivossa

Yövieras

Ikkunani syvyydessä

loppuun kulutettu harmaus

hieman rähjäinen

poltettu kaipuu

Kop kop kop

en ovea raota

en vilkaistakseni tulijaa

tuttua tai tuntematonta

sillä jos herran päästän sisään

hän voi majoittua ikuisuudeksi

viinin loppuessa vertani siemaillen

ja ikkunassani

ankeus

näyttää hitusen kauniimmalta

kun sisällä rakastelen

depressiota

Persoonatuho

Rakas sisareni

sairasvuoteeni reunalla

tarjoaa huulipunaa

korkokenkiä jalkaan

iskee silmää

ja peilikuvaansa rakastaa

Pue päälleni pikkumustani

kädestä johdata huumaan

Olemmeko huono yhdistelmä

sinun energiasi itsetuhoisuudessani

Sinun sosiaalinen maniasi

korvaa minun harmauteni

ja kun sinun hymyäsi ihastellaan

voin naamioni piilottaa

Olen kadoksissa kuningattareen

ja yleisö hurraa

sauhuille ja shoteille

minusta lähteville paholaisille

Sisareni minuutta ehostan

parjaten omaani hymyilen

sillä tästä ette tiedä

prinsessanalut

koskaan ette arvaa

että valun käsistäni

itsetuhoon salakavalasti

elämäni päättyy

sisareni kasvoilla