Sieluvaihdokas

Maailmanlopun tunnelmissa

Pelon tunnit nakertavat

koloja maailmaan ja minuuteen

ja ajatuksien irvikuvat

tapettien repeymiä edustavat

Niillä itsenikö pukisin

vai tyynyni alle piilottaisin

ja psykoosinko reunoilla

huoneeni nurkat somistaisin?

Maailmani ylösalaisin

kelluu akvaariossa

ja likainen pyykki

nurkassa odottaa kaivaten

Piinatunnit

Ne sanovat ne

jotka totuuden tietää

taakan laskiessa

kipu hellittää

muttei selkärankani vaiva

ole kadonnut minnekään

ei nikamani kolotuksesta

paljon käteen jää

Lääkkeeni vaikutusaika

lähentelee helvettiä

Mennyt elämä

Hiljaisuutta palvoen

aidoittanut huoneen

on se

joka lakanoissani nukkuu

Pakoreitin sille näytin

vapautumisen kahleista kiusallisuuden

sänkyni houkuttaa enemmän

Uneksi siis jälleen

Niinhän me kaikki

tavalla omallamme

aavistuksen kierolla

Ja taidan sinua kuitenkin rakastaa

vaikka oletkin vain 

menneen maailman hiekkaa

Myyty sielu

Kammioissa kaikuu

aavetunteet huutavat

mutta pihahduskin hukkuu

sillä minätietoisuus huijaa

hän ei ole täällä enää