Sivut

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Katkeransuloinen


Aamun huokaus
Huokauskin on elävä
täällä kirkkauden henkien keskellä
odotan yhä illuusion särkymistä
sitä tunnetta, kun kaikki onkin unta

Tämä on se hetki, johon öisin pakenin
jossa nauroin valkoisessa kesämekossa
kaiku universumin vieraimmissakin kolkissa

onko aika pysähtynyt
jäänyt kiinni siihen hetkeen
kun ensimmäinen auringonsäde tavoittaa verkkokalvoni
ja väistyvä usva paljastaa alastomuuteni

Tähtiportti
Usvan hälvetessä pinnaltani
katson kuinka valo piirtää ääriviivasi tarinaani
ja hämärä rajaa ajattoman kirkkauden
aavistus leikkaa yötaivaan kahtia
kastaen sinut tähtipölyllä
loistat viiltävää tuttuutta

Tartun siihen oljenkorteen, jonka ojennat
olen katseesi edessä paljas ja kirkas
ja minä lupaan sinulle: vain kuiskaus riittää
mikäli sanat ovat oikeat

Kangastus
Tässä puutarhassa kissankellot itkevät
syviä värejään, joita liikutus pehmentää
Muratti kiipeää loputtomiin korkeuksiin
myöten seinämää, joka tukee ja vangitsee

Kultaiset omenat ovat aivan ulottuvilla
mutta hieman liian korkealla
varastan ne sinulta
jos yrität puraista 

Heleä on se ääni
joka kaikuu puutarhani suojissa
kauniit kasvot, ne heijastuvat omenan pinnasta 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti