Luurankokaupassa
Ei tuossa puodissa
myydä
kukkakimppuja
vain luurankoja
suurella
alennuksella
Hei, katso hyllyjä
noita notkuvia
ja valitse pää
paljas
rumimmin
virnuileva
On kalloja
kutistettuja
katkenneita
sääriluita
kuihtunut solisluu
ja lonkka
sekä takuusopimus
Se keskimäärin
on 80 vuotta
Luut erinomaiset
ne kaappeihisi
haikailevat
ja paketti lähtee hinnalla
häpeällisen alhaisella
Toteemipaalu
Taasko tapat
itseäsi
joko kymmenettä
kertaa nirhaat
voikukille
irvailet
sadepisaroille
naurat
Veresi sakeus
sokeus se huvittaa
tuulen leikit
latvasi oksien
Tämä puu
se nopeasti lahoaa
mutta kauniita
kukkia
sen oksista
versoaa
Siis kaadeta ei
jalkoja tänään
verisateessa
paistatella
mutta sadetanssia
sitä voi aina
tanssia
Yksinäisyysnuotteja
Korpien kuiskeessa
pilliini puhallan
kuin vastausta
odottaen
kaikuun vain
tuudittauten
Ikuisuudessa ei
tarpeeksi ole
tähtiä tälle
sydämelle
kuoppaiselle
rakkineelle
mädättymään
jätetylle
Kutsuuni et vastaa
tänäänkään
kuule huutoani
ja pillini
ruosteinen
jo riitasointuja
suoltaa
Ilotulitteita
Avaruudessa en
tunne sanoja
sormiani
meteorisade hivelee
ja kun käsiisi
tartun
räjähtävät
galaksit itsekseen
Älä koske minuun
Älä tällä
kertaa
sillä en kykene
enää katsomaan
tummansinisiä
haaveita
niitä kadonneita
rakkauksia
joita joskus
elättelin
ja aikaan unohdin
Valheita, korulauseita
Kysyit, miksi
vihaan sitä kuvaa
jossa hymyillemme
jouluaattona
miksi vihaan sitä
tunnelmaa
kun minut
ikuistetaan
Jos en ole
kauniina näissä sanoissa
kuvissani
kuningattarena
seivästän itseni
kuolemalla
ja kyyneleeni
kovettuvat kiveksi
Minä niin vihaan
aurinkoa
sen menettämistä
peläten
ja itsekseni
mietin
kuinka monta
minuuttia
jaksan nousuja ja
laskuja
peläten uusintoja
Joku joka en ole
Vilkuttavat
ihmiskanit
hymyilevät
parodisesti
omalle
hiekkalaatikolleen
jossa leikin
traktoreilla
poikien leluilla
Radiosta kuuluu
musiikkia
Kulta, en ole
enkeli
Olen vain katkera
katkera
rakastamaan sinua
Ja kun istun yksin
nahkasohvalla
voin paeta unelmia
verissä asuvia
paholaisia
ja olen erilainen
huomenna
se joku
joksi loitsit
minut lauluilla
Itsensä rakastaminen
Jos et tappaisi
itseäsi tänään
sukkahoususi
jalkaasi pukisit
keittäisit teetä
ja hymyilisit
Jos peiliin
katsoisit
epäonnistujaa et
näkisi
nauraisit vähän
unohtaisit
olemassaolosi
Ei ne jäljet
kuolemaa tee
ei miekka
kuoliniskua
ja jos unohdat
lääkkeesi huomenna
ei se tee sinusta hullua
Haluan keinua kovempaa
Haluan pois niiden
luota
niiden äänien
jotka mieleni
sisällä
karkuun juoksevat
Ja se on ok
minulle, on ok
etten osaa puhua
normaalilla
kovuudella
vain huutaa ja
kuiskata
ja joskus vähän
laulella
Hyräillä kauniista maasta
pään sisällä
siinneestä
jonka tuhkaiset
terälehdet
ovat järkeilyyn
sortuneet
