Enneuni
Koin kaiken taas ennalta
siinä unessa, jossa pakenin sinua
Olin jälleen krapulassa
pitelin päätäni ahtaassa asuntovaunussa
ja huusin niille, jotka olivat ulkona
missä helvetissä minä
olen
Ne sanoivat, että on juhannus
keskikesän juhla
enkä minä taaskaan ole siellä missä pitäisi
mutta ei se mitään, sillä meillä on hauskaa
ja hei, sä voit unohtaa kaiken
ihan oikeasti
myös sen lapsen, jonka jätit kuolemaan kentälle
jossa zombit repivät sen palasiksi
Sinä taas vain juoksit
Mitä et tekisi itsesi
tähden?
Sulku
Minä kaipaan surua
se on ollut kauan poissa puserostani
ja silmäkulmani ovat olleet niin kuivat
että niihin koskee
punoittavat kuin varoittaen
Kappaleet eivät enää itketä
vaikka jokin muistoissani liikahtaa
kertoen, että ne joskus merkitsivät jotain
Minä pelkäsin itseäni niin paljon
että olen sulkenut patoni
ja vaikka luulin eläväni ehtyvillä lammikoilla
minä janoan
janoan jälleen elämää
joka nukkuu patojen takana
Hetken huuma
Toivoin, että olisin juonut hieman enemmän
että sade ja kyyneleeni sekoittuisivat
kuin sinä yhtenä iltana
jolloin nauroin sille, että jälleen tunsin
jotain syvemmältä, koskia pauhaavia
Ja kuitenkaan mikään ei merkinnyt mitään
muuttuvassa todellisuudessa jossa
mikään ei ole enää kuin hetki sitten
minäkin pelkkä katoava henkäys
Jälleen muutaman vuoden päästä
olen joku muu
huolimatta siitä itsepäisestä minätilasta
joka luulee olevansa jatkuva
ja elävänsä noin 84 vuotta
Mutta väliäkö sillä on siinä hetkessä
kun sade kastelee kasvoni
ja maistan pisarat huulillani
sillä mielessäni soi musiikki
joka on minun oma salaisuuteni
sulautuu osaksi taivasta
palaksi suurempaa tarinaa
