Sivut

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Salakavalia onnettomuuksia


Kaipuuvalsseja

Sateella mustat ruusut
itkevät nukkumaan
päät painuksiin taipuvat
elokuvissa
Pisarat nauravat
heijastavat vääristymiä
terälehdille kuivuvat
omaa ikäväänsä

Räps

Sanakuvia
Videoleikkeitä
En muista valehdelleeni
kameralle
tuhannen sanan edestä
Muistojen taikuudesta
revin pölyhiukkasia
rumentamasta kuvaa
romantisointi kaunistaa
elinkautisia
Väsyneitä tunteita
kuopattuja ilmapalloja

Alamaissa

Toinen elämä
yhä repussani
vihastunut tunnepuuska
söi minut elämältä
Ala-arvoista karaokea
tupakansavua
vain muutama katsoja
Äidin kiltit tytöt
jäivät kotiin nukkumaan
Kaivan rinkasta
pääkallokoruja
koristamaan hämyistä maisemaa
virnesuilla

Suu supussa

Teemaillat
kuivuneet naruille
pesussa pienenivät koolla
mutta istuvat yllättävän hyvin
annettuun muottiin
Viisi sanaa
kolme kirjainta
joihin kaikkiin
sisältyy ikävystyneitä tunteita
Sinun lahjasi
ovat vain narkkariviiltoja
sisäreidessä
piilossa kukkahattutädeiltä

Hiljaa

Reaktiotappoja

Salamoivat silmät
sain sähköiskun koneistoon
oikosulku
sekavia oloja tarjolla
Viekää pois
ottakaa
nämä kaaostunteet
Padottuina mieleeni
tuhat tukahdutettua muistoa
yli valuu pisaroita
Mitä
mitä kummaa teen tänään
kun vesi johtaa sähköä

Kuinka paljon maksat suolavedestä?

Käärmeenpuremahymyjä
Tutut nautintoiskut sydämeen
polttelevat yhä hiillosta
Puhallatko sen sammuksiin
vai roihuamaan jälleen
Isket lihakoukkusi minuun
avuttomaan lampaaseen
ja jos yhä itkisin
loisin syöpälääkkeitä

Monivalintoja

Turhat lauseet
satelevat näytölleni
Et viitsisi
olla niin pirun ärsyttävä
ja saan rumanttisia viestejä
ruosteruusuja
kuolleista rusakoista
Onneksi tänään
nukun edes
kunnon peitolla

Toisille ylitys on liikaa

Se kuoli sen toisen vuoksi
kylmällä asfaltilla
Pieni olento
viattomuuden u-käännös
ja yhä siinä palaa
vaikka jo kävi pakastimessa
antoi hallan pistellä
niin että varpaansa amputoitiin
saksilla

Ja olemme lojaaleja
           
Ahdistuskukkia
neiti puhuu humaltumisesta
miehestä
jonka jaamme
hymyssä suin otamme
vuorotellen¨
huulemme painamme
vasten kiertopokaalin
kylmää kimallusta
Päässä huutavat ajatukset
mykistettiin tänään
enkä edelleenkään lausu
niitä termejä
vaikka kielletyin hedelmä kasvaa
ystävän lihasta

Halaan itseni marttyyriksi

Kuinka epäselvästi näen sinut
seuraavana päivänä ahdistuksesta
Luetko pinnalta toistuvat rakkaudet
kaavat sairauksien vanhentuneiden
mutta minä taidan yliarvioida sinut
jälleen kerran uudestaan
Enkä saa silmiäni irti
kosketetuista kasvoista
joita palvoin ikuisuuksien verran

Tallensin sanoilleni
kaikki kipuvuodet

Kumman viha on ansaittua?

Värikäs ystäväni
näemmekö taas pian
psykedeliamaailmassa
kirkkaammissa tunnelmissa
kuin harmaus antaa ymmärtää
Kun katosivat
hyvät kortit
muutamasta huijauksesta
Ehkä olen tyhjempi
kuin sinä
ja ehkä sinä
olet täydempi
turhuutta
elämän

Väritin sinut maanläheiseksi

Jäljennösneitokainen
kaikuva kirkonkello
Päivittäin samanlainen
musiikki
vai ääni sittenkin
Verhoudu yhdennäköisyyteen
jokaisen kutsun
sillä mitä muuta olisit
väriloiston varjossa

Paperihaavoja

Kristallikiteet
sumentuneet
eivät heijasta pinnastaan
kuin kelmeitä kaikuja
todellisista olemuksista
Otan käteen yhden pirstaleen
saan lahjakseni haavan
ehkä en enää turhaan koske
heitän sinut pois
sillä et arvosta

Vanhempien viisaudet

Samasta verestä
erilaisiksi syntyneet
Meissä asuvat
toiset totuudet
kun eilen anelin
sinua kaltaisekseni
suojelin korvasi vääriltä säveliltä
Alennuksella myin teoksia mestareiden
mutta sinua kiinnostivat
vain halpahallin ilmaisnäytteet
ja huomaatko
minä olen puolueellinen

Rahasampo

Kuinka traagista
etten pidä sinusta
rakas kukkaroni
olet tyhjilläsi
vielä tämän päivän
kunnes kaadetaan omaisuuksia
tyhjiöstä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti