Sivut

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Muotiväri

Täydellinen

Keitokseni tappava
väreilee maljassasi
Minä tarkkailen ylimielisyyttäsi
kun asetat sen huulillesi
Mutta en voi kuin tuhahtaa
että moisen vaivan näinkään
vain nähdäkseni sinun kiittävän
ja poistuvan tyytyväisenä

Tämä malja lentää seinään

Kaunis vankilani

Kohtaloni pelatessa hirsipuuta
mietin kuka sitä ohjaa
te kenties
hän
tai sitten minä
(raukka kiinni valitsemassani tiessä)
Valitettavasti
nämä kavalan kauniit normit
ovat kipujeni kamalin aiheuttaja
ja vaikka en pääsisi ylös
voin syyttää vain itseäni
sillä kuka muukaan olisi rakentanut muurit

Kyllä kylmään tottuu, mutta…

Nukkuessani valkoisen peittoni alla
hiutaleet nakertavat sormiani
ja kuulen
kuinka kuolleet pikkulinnut itkevät
Niin valitettavaa kuin se onkin
en voi enää kääntää kylkeä
ja itkeä itseäni uneen

 Kiellettyjä polkuja

Pohjoisen jäätuulet
iskevät minua avokämmenellä poskelle
Kuinka huvittavaa tämä onkaan
kun entiset ystäväni
nyt kääntävät selkänsä
pikaisesti
Enkä tiedä huutaisinko tuskasta
vai vaipuisinko suloiseen euforiaani
kun kieltämättä tämä tunne
on tappava

Sä sanoit ettei mitään sielua olekaan

Toisinaan mietin
kuinka suuri osa todellisuudestani
onkin mielikuvitusta
Ehkä sinäkin olet vain kalpea uni
Inhottava juoni
jonka punoi se kammottava demoni
joka asuu kirjoituspöytäni laatikossa
Äläkä siis ihmettele
jos huudan
kun sanot minulle
että olen vain ympäristön vaikutteista syntynyt
säälittävä
pieni lankakerä

Rajoitteissa

Tavakseni on tullut valvoa öisin
kirjoittaa mielikuvitusystävilleni
näyttää keskisormea arjelle
Minä kun en suuremmin pidä harmaasta
Haluaisin elää vain tunteella
mutta mitä luulet
kuolisiko olematon onneni silloin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti