Sivut

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kuinka pelastaisin itseni?

Sanelen taukoja

Katkerat tunnelmat seuraavat minua
kun humallun sinusta
ja tästä draamastani
huvittavasta tragediasta
mutta maniani pelaa tänään väärin
sillä ympäristö itkee
ja tunteet luovat säveliä
siellä missä meidän aikamme ei kulje

Palauttaisitko sen?

Tölkit pöydälläni
eivät anna illuusiota onnellisuudesta
sillä en kyennyt pakenemaan
epätoivon kaaoksia
vaikka join miljoona olutta
en saanut katoamaan tätä tunnetta
- sinulla on jotain minusta

Toivottomuus syö minua

Hän on minun kuolemani
kaunis olematon unelmani
ja huolimatta jäisestä puolestani
(minussa on muutakin)
haluaisin kertoa
kaiken minusta
mutten osaa avata kultaisia lukkojani
satuttaa avaimia
sillä entä jos oletkin
vain yksi tämän maailman harha

Kivun kauneus

Tuska minussa
ei saa luovuttamaan
sillä olenhan masokisti
kivuliaiden tunnelmien orja
Ne addiktoivat minua
tähän intohimon oopperaan
jossa en olekaan niin kylmä
kuin aikoinani suunnittelin
eikä minulla ole kauriinsilmiä
- vitut olen viaton
Olen pahan narttu
nymfomaani
joka janoaa kauneutta luokseen
Saanhan suudella sinua?

***

Kirjoitettiin Rosan kanssa vähän tajunnanvirtarunoja erilaisilla tekniikoilla ja tässä tuloksia:

Dialogi

Joo
Nyt en uskalla sanoa mitään
Vai että sellaista
(naurua)
Täältä on vaikea löytää mitään
Nää kuvat ärsyttää mua
Onko tämä joku vitun kakkososa
Mm-m
Vähän maisemia
mitä on edes olemassa
Mulle tuli viesti
en mä voi tota laittaa
Haetaan eri hakusanoilla
Ihan perseestä
Huoh
Ei sen noin pitänyt mennä

Ensimmäisiä ajatuksia

Siinä oli sulle lause
Mun pää lyö tyhjää
Lähen kohta röökille
Voi kun ottaisin itsestäni selvää
Tuleepa syvällistä tekstiä
Kauneus on pahasta
Unohdin jo että tuolla oli noita
ja joku voi vetää taas omat johtopäätöksensä
Olenko juonut liikaa vai liian vähän
- en tarpeeksi
Mä olen eksyksissä
Mä en uskalla sanoa yhtään mitään
Kettinkiaaveet jahtaavat sitä yhtä sanaa
Voi helvetti
Suo anteeksi Rosa, mulle tuli taas viesti
Huono sanoa yhtään mitään
Mä taidan olla hullu
Voi vittu
Tää on just tällaista
enkä mä tiedä miten elää

Uni hylkäsi luovuuden

Agenteissa asuu totuus
Savuni kulutettu loppuun
Verhot ovat punaisia
Televisiosta tulee pelkkää paskaa
Alkoholia liian vähän tai paljon
ja sohvakin huutaa pinkkinä
Sukissani kymmenen reikää
Yksinäisyys on ahdistavaa
ja ruumis on kankea
Jumalaa ei ole olemassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti