Sivut

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Tanssia maailmanlopun sävyttämässä maailmassa


Vankilavapautta


Saastassa timanttini uivat
Tähtien lailla liasta tuikkivat
Rubiininpuna seasta turhuuden pilkistää
Rautainen mekko ruumistani kiristää
Suolainen tikari ihoa rikkoo
Sydäntä palasiksi pieniksi pilkkoo
Tanssin läpi kauheuksien
Aurinkoja mullastani kurkottelen
Muuttui irvistys hymyksi huulillani
Kun maailmanlopun valaisen kauniilla lahjoillani

Ommeltuna kuvaasi

Rakas päihdeongelmani
Humalluta minut jälleen kultaiseen viiniisi
Tartu kiinni lanteistani
Kuiskaa korvaani minut omistavasi
Intohimo kasvaa juurakoissa
Murtumattomissa kallioissa
Kiusoittelee haluani
Tappelee mielestäni
aika ja tunne
Kun en sinua saa kylliksi

Ohjelmat ohjelmoijina


Mielialat maniasta masennukseen
Pomppivat sähkölangoilla
Ikuisuudesta hetkeen
Aikapommien tikittäessä
Omilla mustavalkoisilla kuvillaan
Auktoriteettien myöntämillä luvillaan
Ihmiset
Pienet poloiset
Yksinkertaiset lapsukaiset
Hymyilette ettekä huomaa itkevänne
Ette ymmärrä pettävänne itseänne
Mielenne ohjelmoidut
Ovat tuomitut epäonnistumaan
Myös Sinä siellä vielä kuihdut
Kun en koskaan periksi annakaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti